Kaija Koo

Avaruuden kev?t

Kaija Koo

H?n valmistaa aamus?mpyl?n
On p?iv? noussut ennen kuin on h?n
On taukoamaton ly?nti sotarumpujen
Ne kiusaa vaikka h?n on jo tottunut siihen
H?n toivoo aivan kaikille aina hyv??, vaikka itse h?n kantaa mielt? s?rkyv??

Kun tytt?? paha vainoaa
H?n tiet?? tien varamaailmaan
H?n kyll?styy sotarumpujen meteliin
H?n tahtoo nousta niiden ulottumiin
H?n katsoo taivaalle, tiet?? ett? kohta on aika nousta taas hyvin pitk??n lentoon

Avaruuteen kev?t on tullut taas, kun sen kuutkin vihert??
H?n mieless??n sen hetkess? miehitt??
Kun ilta sinert??, jos joku sanoo se on iso askel h?lle, mutta pieni ihmisel?m??n
Tytt? voisi hyvin sanoa t?lle, oletko jo sin? n?hnyt avaruuden kev??n


Avaruuteen kev?t on tullut j?lleen
Ja siell? linnut jo visert??
Ja sotarummun paukkeet j?i maan p??lle
Ne matkalla hyytyi ilmakeh??n
Ja maa n?ytt?? kauniimmalta silloin
Kun sit? katselee kauempaa
Kyll? sill? loppuvuoden el??
Kun on n?hnyt avaruuden kev??n

Kun joku tytt?? p?in k?velee
Niin tytt? anteeksi pyytelee
H?n kaikkien tuijottavan h?nt? luulee
H?n toistenkin puolesta ??ni? kuulee
H?n toivoo ett? kaikilla kaikki hyvin menee
Ja on itse niin herkk? ett? helisee

Avaruuteen kev?t on tullut taas
Kun sen kuutkin vihert??
H?n mieless??n sen hetkess? miehitt??
Kun ilta sinert??, jos joku sanoo se on iso askel h?lle, mutta pieni ihmisel?m??n
Tytt? voisi hyvin sanoa t?lle, oletko jo sin? n?hnyt avaruuden kev??n

Avaruuteen kev?t on tullut j?lleen
Ja siell? linnut jo visert??
Ja sotarummun paukkeet j?i maan p??lle
Ne matkalla hyytyi ilmakeh??n
Ja maa n?ytt?? kauniimmalta silloin
Kun sit? katselee kauempaa
Kyll? sill? loppuvuoden el??
Kun on n?hnyt avaruuden kev??n