Kaija Koo

Vedet virtailee

Kaija Koo

Tuulia, tytt? haistelee ja miettii
miss? t?n??n liput liehuu
huuliaan, h?n maistelee ja l?htee
sinne miss? kiehuu
h?n tahtoo taas ottaa kaiken
h?n ottaa sen vaikka salaa
h?n vahtii l?mp??, mutta ei halaa
h?n el?? nukkekodissa joka palaa

Vedet virtailee
suuret vedet ne virtailee
siell? miss? on syv? hiljaisuus
Vedet virtailee
toiset sen kuulee
sin? hukutat ??nen sen omaan pauhuus


Taakseen, tytt? j?tt??
ihmiset niikuin esineet
omeksi maakseen, ei h?n nime? mit??n
on vain paikkoja joihin jotkut ovat pesineet
h?n tahtoo palan gloriaa
jota kuuluisuudet j?tt??
y?kerhoihin se h?net lenn?tt??
voisipa tyhjyyden tunteen sel?tt??

Vedet virtailee
suuret vedet ne virtailee
siell? miss? on syv? hiljaisuus
Vedet virtailee
toiset sen kuulee
sin? hukutat ??nen sen omaan pauhuus
Vedet virtailee
ja makeat mainingit suutelee
siell? miss? rakkaus kulkee
vedet virtailee
ja kuivuuteeen kuolee
se joka ovensa sulkee